Joidenkin listojen - erityisesti varasto-, konkurssi- tai ylijäämätuotteiden - kohdalla on melko yleinen käytäntö ilmoittaa hinta koko valikoimalle. Se on yksinkertaisempaa ja kätevämpää - loppujen lopuksi, jos myymme tavaroita kokonaisuutena, ei ole järkevää asettaa hintaa kappalekohtaisesti, eikö niin? No, ei :-). 1. Tuotekohtaisen hinnan avulla ostaja voi helposti arvioida tavaroiden arvon. On paljon helpompi arvioida, ovatko tuotteet houkuttelevia ostajalle, erityisesti hänen asiakkailleen. Loppujen lopuksi tukkumarkkinoilta ostetut tavarat on tarkoitettu vähittäismarkkinoille, jotka vain hyötyvät tästä hintamuodosta. 2. Kappalehinta on houkuttelevampi. Eikä vain siksi, että se on alhaisempi. Päivittäiset tottumuksemme ovat tärkeitä, ja usein olemme itse ensisijaisia kuluttajia, vaikka olisimmekin ammattimaisesti tekemisissä tukkumarkkinoiden kanssa. 3. Tuotekohtaista hintaa on helpompi vertailla. Ennen kuin ostaja päättää tietyn tarjouksen tekemisestä, hän tarkistaa tavarat eri lähteistä. Ei ole mitään järkeä vaikeuttaa hänen toimintaansa - hinta on tärkeä, mutta ei kuitenkaan ainoa tekijä, joka vaikuttaa tietyn osakkeen ostopäätökseen. Milloin siis käytetään kokonaisuuden hintaa? Viimeisenä keinona :-). Jos tarjous koskee muita kuin vakiotuotteita (tuotantolinjoja, konekokonaisuuksia), on perusteltua ilmoittaa kokonaishinta. Muissa tapauksissa on parempi antaa hinta per tuote.
